0800 165 000

HYVÄSSÄ VALAISIMESSA ON RIITTÄVÄ VALO JA SÄÄTÖMAHDOLLISUUKSIA 

Työpaikan valaistus koostuu työtilaan tulevasta luonnonvalosta, sopivasta yleisvalaistuksesta ja työpisteiden työskentelyvalaistuksesta. Ei sovi myöskään unohtaa kulkureittien ja sosiaalitilojen asianmukaista valaistusta, kirkasvalolaitteita pimeinä vuodenaikoina, työpaikan arkkitehtuurisia yksityiskohtia korostavia kohdevaloja ja tunnelmaa luovia designvalaisimia.

Riittävä valaistus työpaikoilla vaikuttaa positiivisesti vireystilaan, työtehoon ja työviihtyvyyteen. Hyvä valaistus lisää työntekijöiden turvallisuutta ja työn tarkkuutta. Huono valaistus lisää uupumusta, häiritsee keskittymistä ja voi pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteita ja työtapaturmia.

MILLAINEN ON HYVÄ VALAISTUS?

Työtilan valaistussuunnittelussa huomioon otettavia seikkoja ovat tarvittava valaistusvoimakkuus, valon suuntaus ja valaisimen sijoitteluetäisyys valaistavasta pinnasta, valon sopivat väriominaisuudet sekä valaistuksen muunneltavuus. Näiden lisäksi on hyvä miettiä valaistuksen energiatehokkuutta. Suunnitteluvaiheessa on hyvä huomioida myös työtilan värimaailma, sillä tumma sisustus imee valoa ja vaaleilla sävyillä sisustettu huone heijastaa sitä. Näillä vinkeillä pääset hyvin alkuun valaistuksen suunnittelussa:

Valaistusvoimakkuus. Työtilan tai toimiston yleisvalaistuksen tulisi olla vähintään 200–300 luksia. Aulatilan, eteisen, käytävän ja portaikon yleisvalon voimakkuuden olisi hyvä olla samoissa lukemissa. Toimistossa valaistus toteutetaan yleensä yhdistämällä epäsuoraa ja suoraa valoa käyttämällä riippuvalaisimia ja työpistevalaisimia. Työpisteen valaistus kannattaa suunnitella yhdessä työntekijöiden kanssa ottaen huomioon heidän toiveet ja tarpeet. Työntekijöiden ikä, työnkuva ja muut yksilölliset erot vaikuttavat työvalaisimen valintaan, esim. iäkkäämmät työntekijät tarvitsevat paljon kirkkaampaa valoa kuin heidän 20-vuotiaat kollegansa. Riittävän tehokas työpisteen valaistus vähentää virheiden syntymistä tarkkuutta vaativissa tehtävissä, lisää tuottavuutta, sekä auttaa työntekijää jaksamaan ja säilyttämään vireystasonsa.

Valon lähteen sijoittaminen. Valaistus on hyvä, kun valon lähde on sijoitettu ja suunnattu oikein. Työpöydän valaisin on sijoitettu oikein silloin, kun valon lähde ei heijastu tietokoneen ruudusta, ei luo häiritseviä varjoja, eikä osu suoraan näkökenttään. Epäsuoraa valoa tulee käyttää aina mahdollisuuksien mukaan. Käytävillä ja kulkureiteillä valo pitäisi suunnata niin, ettei esiintyisi suuria varjoja.

Valon väriominaisuudet. Valaisimen värilämpötila kertoo sen, tuottaako valaisin kylmänsävyistä vai lämminsävyistä valoa. Sopiva värilämpötila toimiston yleisvalaistukseen on noin 3000 Kelviniä (K), joka on värisävyltään lämmintä valoa. Puhtaan valkoinen valo, jota käytetään esimerkiksi kirkasvalolaitteissa, on 4000 K. Päivänvaloon verrattavaa, sävyltään kylmää valoa saa yli 5000 K lampuista. Puhtaan valkoisella tai kylmänsävyisellä valolla on piristävä vaikutus, joten se soveltuu hyvin työvaloksi työpöydälle tai ryhmätyötilaan. Lämminsävyinen valo koetaan usein kodikkaaksi, joten se sopii esim. odotusauloihin ja sosiaalitiloihin. Värilämpötilaan vaikuttaa Kelvinien lisäksi myös valaisimessa käytetyt materiaalit (mm. kangaskupu, muovikupu, kirkas lasi, opaalilasi).

Muunneltavuus. Valaistusta on hyvä päästä muuntelemaan vuodenajan, päivänvalon ja työtehtävän vaatimusten mukaan. Monessa valaisimessa on nykyään valon voimakkuuden säädöt. Pimeänä vuodenaikana väsymystä vastaan voi taistella kirkasvalolla, jota voi käyttää työnteon ohella. Talvella kovassa käytössä oleva kirkasvalolaite muuntuu kesän tullen kätevästi myös yleis- ja lukuvaloksi. Säädettävä pöytävalaisin on erittäin kätevä, kun aamuhämärän aikaan valon tehoa voi lisätä ja päiväsaikaan vähentää, tai kun päätetyöskentelyn ohella täytyy keskittyä papereiden lukemiseen ja säätää valoa kirkkaammaksi. Pöytävalaisimen säädettävä varsi ja kupu auttavat kohdistamaan valon juuri oikeaan kohtaan, kun työtehtävä sitä vaatii.

Valon lähteenä LED. LED-valaisimet ovat energiatehokkaita ja kestäviä ratkaisuja työtiloihin. LED-lamput kuluttavat mm. vähemmän energiaa kuin energiansäästölamput. 230 lumenin valomäärän tuottava LED-lamppu kuluttaa vain 4 wattia, kun taas saman valomäärän tuottamiseen energiansäästölampulla menee 5-9 wattia. LED-lamppujen muita hyviä ominaisuuksia ovat pitkä käyttöikä, säätöominaisuudet ja usein pieni koko. Toistuvat lyhyet kertapoltot tai sytytyskertojen määrä ei vaikuta lamppujen elinkään. Himmennettävät LED-valaisimet mukautuvat tarpeen mukaan lukuvaloksi, yleisvaloksi tai tunnelmavaloksi.

 

VALAISIMET ERI TARKOITUKSIIN

Valikoimissamme on pöytävalaisimia, joissa on huomioitu teho, säädettävyys ja sisustuksellinen ulkonäkö. Työvalaisimien ominaisuuksina on myös mm. valon himmennys, erilaiset valaistustilat, kosketusnäyttö ja USB-latausportti. Tyylikkäät pöytälamput sopivat niin toimistoon kuin kotikonttoriinkin. Suurennuslasivalaisimet ja teollisuuden työpistevalaisimet ovat ehdoton apu tarkkaan työhön, kuten ompelimoon, laboratorioon, tutkimustyöhön ja varastojen pakkaus- tai työpöydille.

Valikoimamme monipuoliset riippu-, seinä- ja lattiavalaisimet sopivat käytettäväksi eri tiloihin, kuten toimistoon, kotiin, kahvilaan ja muihin yleisiin tiloihin. Akustoiva kattovalaisin soveltuu ominaisuuksiensa puolesta isoihin työskentely- ja kokoustiloihin, auloihin ja avotoimistoihin. Säädettävä kirkasvalolaite takaa hyvät energiatasot pimeänäkin vuodenaikana ja toimii myös yleisvalona. Tutustu valaisinvalikoimaamme tästä.

 

LYHYESTI TERMISTÖÄ

Valoteho, luksi (lx) 
Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi (lx). Keskipäivän auringonvalo yli 100 000 lx, kuunvalossa valonmäärä on reilusti alle 1 lx. Sisätilan valaistus tulisi olla yli 100 lx.

Valonmäärä, lumen (lm) 
Valonlähteestä lähtevän valon määrä, yksikkö lumen (lm). Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että mitä pienempi on lampun lumen-arvo, sen himmeämpi se on. Sisätiloissa yleisvalon suositeltu määrä on 100 lumenia /neliö.

Värilämpötila, Kelvin (K) 
Valon värivaikutelma eli värilämpötila ilmoitetaan kelvineinä (K). Hehkulamppu n. 2800 K, lämminsävyinen loistelamppu 2700–3000 K, valkoinen valo 4000 K, päivänvalo (luonnonvalo) 5500 K, sininen taivas yli 8000 K.

Värintoisto, Ra-indeksi (Ra) 
Lampun värintoiston Ra-indeksi on suure, jolla mitataan valonlähteen kykyä toistaa värejä. Indeksi ilmoitetaan lukuna asteikolla nollasta sataan, missä 0 tarkoittaa yksi aaltoista valoa, jossa värit eivät toistu lainkaan, ja 100 täysi spektristä valo eli täydellistä värintoistoa. Värintoistoindeksi ei ilmoita valon väriä, vaan sen ilmoittaa värilämpötila.

Sähkönkulutus, Watti (W) 
Lampun sähkönkulutusta kuvaava yksikkö on Watti (W).

Valotehokkuus (lm/W) 
Valotehokkuus (lumenia/watti) ilmaisee, miten paljon valoa lamppu tuottaa suhteessa käytettyyn tehoon. Mitä korkeampi valotehokkuus, sitä energiatehokkaampi lamppu.


PALAA TAKAISIN